Aamu valkeni poikkeuksellisesti pilvisenä mutta lämpimänä. Aikataulua oli muutettu siten, että kipparikokous olisi jo kahdeksalta ja eka lähtö kympiltä. Briiffi oli ajoillaan, mutta merellä oli ukkosta ja lykkäsivät vesille lähtöä reilun puolituntia. Veneiden laskua oli auttamassa parikymmentä paikallista nuorta kadettikoululaista, joten veneet meni veteen sujuvasti.

Ajelimme letkassa rata-alueelle ja kokeilimme trimmejä vallitsevaan olosuhteeseen. Tuuli 2-4 m/s, siftaili 30 astetta ja pitkä maininki eilisen jäljiltä. Lisäksi jossain kohtaa huomasimme syvän veden rajalla alkaneen voimakkaan virran tuulen suunnasta. Monella toisellakin oli haasteita päästä kiertämään ylämerkki ja levittäjä ja kaikki eivät edes onnistuneet siinä sääntöjen mukaisesti. Mekin teimme puolen tusinaa korjausvendaa ennen kuin pääsimme poijujen ohi. 

Lenssillä koitimme pysyä syvässä vedessä ja myötävirrassa mahdollisimman pitkään. Toinen kryssi otettiin matalamman veden kautta terävämmässä aallokossa ilman sen parempaa sijoitusten muutosta. 

Toiseen lähtöön kaikki olivat päättäneet lähteä pin-endistä sillä seurauksella, että siitä tuli yleinen takaisin kutsu. Korjasivat linjaa pikkuisen ja seuraava yritys onnistuikin kunnolla. Me tosin tapoimme vauhdin puoli minuuttia ennen paukkuja ja virta painoi meidät fleetin alle ja jäimme melko kauas ennenkuin pääsimme vapaasti ajamaan. Yleinen taktiikka oli matalikon kautta pitkälti yli paaran leikkarin ja sieltä poikittain virran läpi lähemmäs lippua. Näytti vähän siltä että styyran veneet eivät liikkuneet ollenkaan kun ajoivat suoraan virtaa vastaan.

Lopputulos oli samaa luokkaa ensimmäisen lähdön kanssa. Iso ongelma oli saada vauhtia veneeseen olemattomassa tuulessa jotta virta ei ota määräysvaltaa veneen kulusta.

Illalla korjasin meidän lainakompassin jotta saadaan taktiikka-osio ja kello toimimaan. Helpottaa kummasti, kun ei tarvi kompassin näyttämässä laskea kulkusuuntaa.

 

Huomiseksi täytyy keksiä jotain uutta...